Wild Taigan suurpedot – tiesitkö tämän näistä metsien salaperäisistä asukkaista?

1.6.2022

Itäinen Kainuu tunnetaan villistä luonnostaan. Tämä onkin niitä harvoja seutuja Suomessa, joissa on mahdollista törmätä kaikkiin maassamme eläviin suurpetoihin. Tästä artikkelista opit mielenkiintoisia faktoja suurpetojen elämästä sekä saat vinkkejä niiden bongaamiseen.

Karhu

Kuva: Bear centre

Tiesitkö, että karhulle on suomen kielessä yli 200 erilaista nimitystä? Ennen vanhaan karhuun suhtauduttiin niin pelonsekaisella kunnioituksella, että sen nimeä ei saanut sanoa ääneen. Tämän johdosta sille keksittiin erilaisia kiertoilmauksia.

Karhut heräävät talviuniltaan maalis-toukokuussa. Naaraskarhut synnyttävät pennut talvihorroksen aikana.

Kuva: Helena Seppänen/Arola bear

Mitä karhu syö?

Karhun ruokavalio on monipuolinen. Moni yllättyy kuullessaan, että 70 % karhun ravinnosta on muuta kuin lihaa. Hirvien, kauriiden, lintujen ja haaskojen lisäksi karhulle maistuvat marjat, viljat ja hyönteiset.

Saaliinsa karhu tappaa joko puremalla kaulaan tai selkään. Vaihtoehtoinen tapa on lyödä saaliin selkäranka poikki etutassun iskulla. Jos saaliseläin on suuri, piilottaa karhu haaskan kasaamalla sen päälle maata, varpuja ja sammalta. Joskus se piilottaa saaliinsa virtaavaan veteen.

Joskus karhu nylkee saaliinsa. Saaliseläimen nahka saattaa olla haaskan vierellä rullattuna.

 
Kuva: Ben Illis/Martinselkonen

Missä karhuja näkee?

Karhuja elää kaikkialla Suomessa, paitsi Ahvenanmaalla. Parhaiten karhut viihtyvät itäisen Suomen laajoilla selkosilla sekä Lapissa. Karhut eivät välitä ihmisten tekemistä rajalinjoista ja ne voivatkin kulkea myös Venäjän puolella.

Katso karhunkatselutuotteitamme täältä.

Bear centressä voit katsella karhuja mukavasti luksuskojuista käsin.

Susi

Susi on sosiaalinen koiraeläin, joka elää laumassa.

Ennen kristinuskon saapumista sutta arvostettiin ja pidettiin metsänjumala Tapion koirana. Kristinuskon saapuessa sudesta tuli paha ja halveksittu eläin. Tämä näkyy kulttuurissamme nykypäivänäkin; esimerkiksi saduissa susi on usein ilkeä olento. Meillä on myös monia sanontoja, joissa susi ei saa kovinkaan suurta arvoa. Esimerkiksi ikäviä tapahtumia kuvaavia sanontoja ovat: ”Joutua suden suuhun.” ”Hänet hukka perii.” tai epäkelpo tavara on ”susi.”

Susilauman hierarkia

Sudet elävät laumoissa, joissa on tarkka hierarkia. Laumaa johtavat alfauros ja alfanaaras. Muut lauman jäsenet ovat useimmiten tämän parin jälkeläisiä, mutta myös muunlaisia laumoja on tavattu.

Susinaaras synnyttää yleensä kolmesta kuuteen pentua, mutta sen on mahdollista saada yli kymmenenkin poikasta. Yleensä joku lauman vanhemmista jäsenistä toimii lapsenvahtina. Alkukesästä lauma pysyttelee poikasten pesän lähellä, mutta loppukesästä poikasten kasvaessa lauman liikkuvuus lisääntyy.

Kuhmossa on mahdollista kuvata karhu ja susi samaan aikaan! Kuva: Lassi Rautiainen/Wildlife Safaris Finland

Mitä susi syö?

Susi on puhdas lihansyöjä. Alkukesästä, kun pennut eivät osaa vielä saalistaa, sudet syövät pieniä nisäkkäitä ja lintuja. Loppukesästä lauman liikkuessa enemmän sudet saalistavat suurempaa riistaa, kuten hirvieläimiä. Myös haaskat kelpaavat sudelle.

Susilauma saalistaa yhdessä. Ne jahtaavat eläintä väsyttäen sen ja lopuksi tapahtuu piiritys. Suurten hirvieläimien kimppuun ne hyökkäävät takaapäin, sillä etupuolelta hyökkääminen on vaarallista. Alfapari saa ruhon parhaat palat.

Missä susia näkee?

Suomen susikanta on painottunut itään, mutta viime vuosina ne ovat levittäytyneet enemmän myös läntiseen Suomeen. Pohjois-Lapissa susihavaintoja on vähän.

Katso sudenkatselutuotteitamme täältä.

Ahma

 
Kuva: Sabrina Logeais/Taiga Spirit

Ahma on suurikokoinen näätäeläin. Nimensä se saa ruokailutavoistaan: löytämänsä haaskat ahma syö nopeasti hotkimalla. Törmätessään porolaumaan se aiheuttaa suurta tuhoa, sillä ahma tappaa ruokaa niin sanotusti varastoon.

Ahma ei ole eläimenä yhtä tunnettu kuin karhu ja susi. Esimerkiksi eläinsaduissa se ei juurikaan esiinny.

Mitä ahma syö?

Ahman liikkumistyyli näyttää levottomalta. Se juoksee nopeasti ja poukkoilee ympäriinsä etsien syötävää. Jatkuvasti liikkuen se työntää päänsä koloihin ja kiipeää puihin. Ahma syö haaskoja sekä saalistaa pieniä nisäkkäitä, lintuja, kettuja ja sammakoita. Myös marjat kelpaavat ahmalle.

Suurriistaa ahma saa parhaiten kiinni talvella, kun hanki kantaa ahmaa, muttei saaliseläintä.

Ahmaa voi kuvata myös talvella. Kuva: Sabrina Logeais/Taiga Spirit

Ahman elinpiiri

Ahmoja tavataan eniten itäisessä ja pohjoisessa Suomessa, mutta se on levittäytynyt viime aikoina myös etelämpään.

Ahman elinpiiri on laaja, eikä se siedä muita samaa sukupuolta olevia ahmoja alueellaan. Reviirinsä se merkkaa virtsaamalla, ulostamalla ja perärauhasten eritteillä.

Katso ahmankatselutuotteitamme täältä.

Ilves

Ilves on ainoa luonnonvarainen kissaeläin, jota voi tavata Suomessa. Ilves ei ahman tapaan esiinny juurikaan mytologiassa ja saduissa. Sen sijaan ilveksen kauniista täplikkäästä turkista historiankirjoissa puhutaan. Se oli arvokas saalis, jonka myymisestä saattoi saada jopa vuoden palkan!

Miten ilves ääntelee?

Ilves muistuttaa paljon kotikissaa; se osaa esimerkiksi kehrätä. Muutkin äänet ovat kissamaista naukumista, purinaa, murinaa ja sähinää.

Mitä ilves syö?

Ilves on taitava saalistaja. Se syö pienriistaa, kuten jäniksiä ja lintuja, mutta myös suuria sorkkaeläimiä, joiden kimppuun se voi hyökätä esimerkiksi puusta hyppäämällä. Ilves voi hypätä jopa kolmen metrin korkeuteen tai tehdä kuuden metrin pituushyppyjä.

Ilves ei syö haaskoja. Tämän johdosta sitä ei ole mahdollista kuvata kojusta käsin.

Missä ilvekset elävät?

Ilveshavaintoja tehdään eniten Oulun eteläpuolisessa Suomessa.

Wild Taiga -alueen laajat metsät tarjoilevat mainion elinympäristön kaikille Suomessa tavattaville suurpedoille. Karhua, sutta ja ahmaa on mahdollista kuvata kojuista, kun taas ilveksen pääsee näkemään ainoastaan todella hyvällä tuurilla.

Haluatko oppia lisää? Kuhmon Luontokeskus Petolassa pääset tutustumaan suurpetojen elämään. Näyttely sopii hyvin myös lapsille: Voitte esimerkiksi kömpiä yhdessä ”karhunpesään” kuuntelemaan satuja sekä opetella tunnistamaan eläinten jälkiä ja ulosteita.

Petola ylläpitää myös suurpedot.fi -sivustoa, jota on käytetty tämänkin artikkelin lähteenä.

Suurpedon valokuvaaminen on upea elämys sekä ammatti- että amatöörikuvaajalle. Katso kaikki kuvaustuotteemme täältä.

Haluaisitko lähteä petojen perässä ryhmämatkalle? ”Ryhmämatka karhujen maille Kuhmoon” -paketti on juuri teitä varten!

Lähteet: