Uudet näkökulmat sotahistoriamatkoissa

5.6.2023

Talvisota on suomalaisille yksi tunnetuimmista lähihistorian tapahtumista. Raatteentien ja Kuhmon voitokkaat taistelut miesvahvuudeltaan ylivoimaista hyökkääjää, Neuvostoliittoa vastaan ovat nousseet uudelleen esille Ukrainan sodan myötä. Kainuussa on kunnostettuja taistelupaikkoja ja museokohteita, joissa on vierailtu jo vuosikymmenien ajan. Uusissa ryhmämatkailutuotteissa sotahistoriaan tutustutaan kahdesta uudesta näkökulmasta.

Kuhmossa tarkastellaan Kainuun talvisotaa tämän geopoliittisen hetken valossa, mitä samankaltaisuuksia on kahden Daavidin, Suomen ja Ukrainan, sodissa itänaapuriaan Goljatia vastaan. Tässä asiantuntijana toimii väitöskirjatutkija ja sotahistorian opas (majuri evp) Lassi Piirainen, joka tarkastelee maastossa Suomen talvisodan taisteluihin liittyviä tapahtumia, mutta eri kohteiden välillä liikuttaessa (n. 10 – 15 min siirtymiä) käsittelee bussissa eri teemoja, eri näkökulmista – ja verraten niitä myös Ukrainan sotaan.

Näitä teemoja ovat mm. liikekannallepano ennen talvisotaa, tiedustelutoiminta, suomalainen ja venäläinen sotataito, suomalainen alivoimaisen taktiikka, uhkakuvat ja operatiiviset suunnitelmat, tiedustelu, panssarivaunut ja panssarintorjunta, sissitoiminta sekä talvisodan lopputulos ja siitä vedettävät johtopäätökset Ukrainan tilanteeseen nähden. Kierroksella on kaksi tasoa: eli bussissa sotataidollinen, operatiivinen tai taktinen teematarkastelu. Taistelukohteilla aina talvisodan tapahtumaan tai taisteluun liittyvä (yksityiskohtainen) tarkastelu.

Sotahistoriamatkoissa on pitkälti keskitytty sotilaiden kokemuksiin taistelujen vuosina 1939 – 1944. Toinen näkökulma tuo esille. mitä naiset ja perheet kokivat sodan aikana, kun miehet olivat rintamalla. Mitä rajaseudun nainen tunsi, kun sota ravisteli hänen kotiseutuaan, miten hän rakasti, kun puoliso taisteli rintamalla tai miten hän pelkäsi, kun posti kantoi koteihin suruviestejä?

Lempin tarina kertoo Juntusrannan Arolassa asuvan Seppäsen perheen kokemuksista sodan ensimetreillä. Lempi aloitti muistelmansa: Antin päivän aamuna 1939 se leikki sitten alkoi. Sodan rajut mainingit ne rajoillamme ulvoi…Vierailun aikana tilan nykyinen isäntäpari kertoo sodan syttymisen ensihetkistä ja Lempin tärkeästä roolista viestinviejänä pitkin jäisiä järviä varoittamaan suomalaissotilaita hyökkäyksen alkamisesta.

Sodan taakka -monologi vie kuulijat eteenpäin sodan ajan naisten monenlaisiin tilanteisiin. Naisten rooli kotirintaman pystyssä pitämisessä oli erittäin merkittävä ja naiset toimivat myös rintamatehtävissä. Yksistään lottien tekemän työn ansiosta, 250.000 miestä vapautui rintamalle. Tutulla Hiljaisen Kansan Niittytuvalla eletään ruokailun lomassa uudelleen hetket lehmien evakkoon kuljetuksessa, partisaani-iskussa, kotirintaman askareissa ja miten selvittiin, kun sodasta palasi muuttunut mies.

Esitys luo kuvaa ihmisen ihmeellisestä selviytymiskyvystä sekä merkityksellisen työn voimasta. Esitykseen on koottu katkelmia Rakkaudentunnustus Isänmaalle –esityksestä vuodelta 2011. Käsikirjoituksen tähän dramatisoi fysioterapeutti Minna Vikholm, joka työssään kuunteli veteraaninaisten omia kohtalon tarinoita sotien ajalta. Ne ovat tosikertomuksia, jotka olivat jääneet kertomatta. Samoja kokemuksia naiset kokevat tänäkin päivänä sodan jaloissa.

Ja miten naiset jaksoivat, kun kaikki oli rakennettava uudelleen sodan jälkeen? Valtimon evakkokyläkierroksen aikana vieraillaan sotien jälkeen syntyneeseen Rasimäen kylään, joka on Suomen suurin siirtokarjalaisten korpeen raivaama asutuskylä. Kylään perustettiin vuonna 1948 kaikkiaan 46 tilaa. Evakkolaisten määrä nosti Valtimon kunnan väkiluvun kerralla yli tuhannella asukkaalla. Retken aikana tutustutaan munkki Stafanuksen omenapuutarhaan, jossa kyläläisillä on nimikkopuut. Matkalla nautitaan herkullinen karjalainen ateria.

Edellä mainittuja ohjelmia järjestetään ryhmille, uusina ovat yhdistelmätuotteet Kainuun ja Pohjois-Karjalan kohteisiin. Nelipäiväinen matka Naiset sodassa ja kotirintamalla yhdistää Nurmeksen, Kuhmon ja Suomussalmen kohteita samaan tuotteeseen. Kolmepäiväinen Kainuun talvisotakierros keskittyy Kuhmon ja Suomussalmen kohteisiin.

Yksittäiset matkailijat voivat tutustua sotahistoriaan Kuhmon Talvisotamuseossa tai Raatteen Vartiomuseolla. Vaietut arktiset sodat -nimiset digitaaliset näyttelyt avattiin Kuhmoon 2022 ja Suomussalmelle 2023. Vaietut arktiset sodat on Suomen ensimmäinen kansainvälinen historiadokumenttisarja, joka on myyty laajasti maailmalle ja voittanut kansainvälisiä palkintoja. Sarja käsittelee toisen maailmansodan tapahtumia arktisella alueella. Taistelupaikoille Kuhmossa ja Suomussalmella pääsee myös opastetuilla retkillä.