Kuhmon suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunkivuosi lähestyy

8.12.2022

Kansainvälinen viisihenkinen valintalautakunta valitsi viime vuonna Kainuussa sijaitsevan Kuhmon kaupungin vuoden 2023 suomalais-ugrilaiseksi kulttuuripääkaupungiksi. Tämä on ensimmäinen kerta, kun valinta kohdistuu Suomeen. Kuhmossa valmistelut ovat loppusuoralla. Luvassa on runsas tapahtumien ketju koko vuoden ajalla, ja sillä tähdätään ennen kaikkea suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien tukemiseen ja säilyttämiseen, sekä kulttuurimatkailun lisäämiseen, monipuolisen ohjelman avulla.

Juhlavuoden avajaiset pidetään kaksiosaisen toteutuksena perjantaina 24.2.2023, jolloin päivällä klo 11.30 alkaen Tuupalan koulujen ympäristössä pidetään ulkoilmatilaisuus. Päivätilaisuuteen osallistuvat kaikki Kuhmon koululaiset sekä kansainvälisiä vieraita. Ohjelma sisältää mm. leikkimielisen, eri suomalais-ugrilaisten kansallisuuksien välisen hiihtokilpailun, musiikkiohjelmaa, tervehdyksiä kansainvälisiltä vierailta sekä lumiveistosnäyttelyn. Saman päivän iltana Kuhmo-talolla klo 18.00 avajaisohjelma jatkuu kulttuureja esittelevien näyttelyiden, musiikkiohjelman ja tervehdysten muodossa.

Yhtenä pääesiintyjänä on norjansaamelainen Torgeir Vassvik yhtyeineen, mutta mukana on myös mm. kveenien, setujen, virolaisten ja unkarilaisten ohjelmaa.

KUVA: Torgeit Vassvik esiintyy juhlavuoden avajaisissa 24.2.2023. Kuva Alf Helge Jensen.

Kuhmon suunnitelmiin koko vuoden osalta sisältyy yli 100 tilaisuutta tai tapahtumaa. Musiikkijuhla Sommelo on juhlavuoden päätapahtuma (26.6. – 2.7.). Festivaali toteutuu koko viikon mittaisena, ja suomalais-ugrilaiset kieli- ja kulttuurialueet ovat laajasti esillä musiikkijuhlassa. Pohjoiset kulttuurit, eli saamelaisten eri ryhmät, meänkieliset ja metsäsuomalaiset Ruotsista ja kveenit Norjasta pääsevät ohjelmassa esille. Luonnollisesti myös Viron eri ryhmät, sekä unkarilaiset muusikot ovat mukana ohjelmassa.

Muita korkean profiilin tapahtumia juhlavuoden ohjelmassa ovat Kuhmon Talvi 20.-28.2., suomalais-ugrilaisten alkuperäiskansojen kielten asemaa käsittelevä kansainvälinen konferenssi helmikuussa, suomalais-ugrilaisia laulukulttuureja käsittelevä konferenssi marraskuussa sekä Ison Karhun Kantapäillä -tapahtuma syksyllä. Siinä paneudutaan karhun merkitykseen suomalais-ugrilaisten kansojen mytologiassa.

Myös Kuhmon kansainvälisesti tunnetuin tapahtuma, Kuhmon Kamarimusiikki osallistuu juhlavuoden teemoihin. Kuhmon Kamarimusiikki soi 53. kerran 9. – 22.7.2023 teemalla Juuret ja siivet. Kesän juuria ovat monet perinteiset kamarimusiikin klassikot. Mielenkiintoista ja täysin uutta on se, miten klassikoihin on yhdistetty tunnettujen ja vähemmän tunnettujen nykysäveltäjien teoksia sekä suomalais-ugrilaisen teeman mukaan pieninä palasina myös runolaulua ja kansanmusiikkia. Ohjelma julkistetaan tammikuussa.

KUVA: Kuhmon Kamarimusiikin taiteelliset johtajat Minna Pensola ja Antti Tikkanen, kuvaaja Stefan Bremer

Kuhmossa odotetaan, että kulttuuripääkaupungin asema edistää kulttuurimatkailua alueellamme. Järjestäjät ovat myös sitä mieltä, että Kuhmolla on paljon annettavana koko suomalais-ugrilaiselle maailmalle. Esimerkiksi Juminkeko on toiminut jo yli 30 vuoden ajan menestyksellisesti karjalaisen kulttuurin elvyttämiseksi ja perinteen säilyttämiseksi Suomessa ja Karjalan tasavallassa.

Myös Runolaulu-Akatemia ja muutkin kulttuuriorganisaatiot voivat lisätä kontaktejaan ja sitoutumistaan suomalais-ugrilaiseen maailmaan. Tämä merkitsee kestävää ja asiantuntevaa tukea kielten ja kulttuuriperinteiden säilyttämiseen, tutkimuksen ja taiteellisten tapahtumien sekä aktiivisen vuorovaikutuksen avulla.

Suomalais-ugrilaiset kulttuuripääkaupungit

Ohjelma suomalais-ugrilaisten kulttuuripääkaupunkien nimeämisestä aloitettiin vuonna 2013. Sen taustayhteisöjä ovat suomalais-ugrilaisten kansojen nuorisoyhdistys (Youth Association of Finno-Ugric Peoples, MAFUN) sekä URALIC centre -kansalaisjärjestö. Ohjelman tavoitteena on nostaa tietoisuutta suomalais-ugrilaisista ja samojedikansoista sekä uralilaisista kielistä, vahvistaa suomalais-ugrilaista identiteettiä ja edistää kestävää paikallista kehitystä suomalais-ugrilaisen maailman eri puolilla.

Tähän mennessä kulttuuripääkaupungin asema on annettu yhdeksälle kylälle tai kaupungille: Bugyn kylälle Udmurtiasta (2014), setukylä Obinitsalle (2015), unkarilaisille Iszkaszentgyörgyn kylälle ja Veszprémin kaupungille (2016), karjalaiselle Vuokkiniemen kylälle (2017), Shorunzhan kylälle Marinmaalta (2019), marinkieliselle Mishkan kylälle Bashkordostanista (2020), Abja-Paluojan kaupungille Virosta (2021) ja Bayterekin kylälle Udmurtiasta (2022).

Kansikuva: Juha Olkkonen