Eläinten tarkkailusta kehittyi miljoonaluokan vetonaula

27.3.2021

Pohjoinen luonto, etenkin sen suurpedot, kiehtovat matkailijoita. Kainuun wildlife-yrityksissä on vieraillut asiakkaita jo neljästäkymmenestä maasta. Kuhmossa ja Suomussalmella piilokojuissa on jo enemmän asiakaspaikkoja kuin hotelleissa vuodepaikkoja.

Petojen kuvaaminen ja tarkkailu piilokojusta on kehittynyt pienestä, lähinnä ammattivalokuvaajien harrastuksesta miljoonaluokan liiketoiminnaksi. Kainuun itäosissa, Kuhmossa ja Suomussalmella, toimintaa on kehitetty järjestelmällisesti toimivaksi matkailutuotteeksi jo parin vuosikymmenen ajan.

Ensimmäiset petojen kuvaukseen keskittyneet yritykset aloittivat toimintansa 1990-luvulla Kainuussa. Asiakaskunta koostui alussa lähinnä ammattivalokuvaajista.

Ensimmäiset ponnistelut laajemman asiakasryhmän matkailutuotteeksi alkoivat vuosituhannen vaihteessa ja Wild Taiga -yhteismarkkinointi käynnistyi vuonna 2004.

Tällä hetkellä Wild Taiga Kuhmo Suomussalmi -tuotemerkin alla toimii seitsemän wildlife-yritystä, kuhmolaiset Bear Centre, Boreal Wildlife Centre, Taiga Spirit ja Wildlife Safaris Finland sekä suomussalmelaiset Arolan Karhut, Hossan Karhut ja Martinselkosen Eräkeskus.

Kainuun wildlife-yritysten tärkeimpiä vetonauloja ovat karhu, susi sekä ahma, jotka voi parhaimmillaan nähdä jopa samalla vierailulla. Vaikka petokuvausyrityksiä on myöhemmin syntynyt myös muualle Suomeen sekä esimerkiksi Ruotsiin ja Viroon, ovat Kainuun yritykset ovat säilyttäneet asemansa ainutlaatuisuutensa ansiosta. Kuhmo on tiettävästi ainoa paikka Euroopassa, missä karhu ja susi on ikuistettu samaan kuvaan.

Kainuussa yritysten toiminta on ympärivuotista. Karhusesonki kestää keväästä syksyyn, kun taas talven vetonaulana toimivat susi ja ahma. Lisäksi kojuista pääse tarkkailemaan esimerkiksi majavia, kotkia sekä useita muita lintuja, kuten teeren ja metson soidinta.

Ennen koronaa kävijämäärien kasvu Kainuun wildlife-yrityksissä oli voimakasta. Vuonna 2016 yöpymisiä Wild Taigan yritysten piilokojuissa kertyi 3 700. Kolme vuotta myöhemmin määrä oli jo lähes 6 300, eli kasvua kertyi lähes 70 prosenttia. Matkailutuloa kertyi piilokojuöistä wildlifeyrityksiin 1.75 milj. euroa, kun eläintenkatselutoiminnan matkailutulo yhtä asiakasta kohden on keskimäärin 278 euroa. Aluetaloudellinen vaikutus on huomattavasti suurempi, kun mukaan lasketaan matkailijan käyttämien toimialojen (mm. majoitus- ja ravitsemistoiminta, linja-autojen henkilöliikenne ja taksiliikenne, matkatoimisto- ja matkanjärjestäjäpalvelut, urheilu- ja virkistyspalvelut), matkailun liitännäistoimialojen (mm. polttoainekauppa) sekä matkailulle ei-ominaisten toimialojen (mm. tukku- ja vähittäiskauppa) palvelut.

Kävijämäärien kasvu on näkynyt myös yritysten investoinneissa. Esimerkiksi Bear Centre -yrityksen investoinnit vuosina 2019-2022 ovat yhteensä yli 1,4 miljoonaa euroa.

Investointien ansiosta Wild Taigan yritysten kojuista löytyy tällä hetkellä jo 348 asiakaspaikkaa, eli enemmän kuin vuodepaikkoja Kuhmon ja Suomussalmen hotelleissa.

NordicMarketingin toteuttama markkinaselvitys 1.267 Saksan, Sveitsin ja Itävallan matkanjärjestäjän tuotteistoon osoittaa, että vuosina 2018-2020 wildlifen kiinnostus on ollut selvästi kasvussa.

Vuonna 2018 eläintenkatselutuotteita oli Keski-Euroopan matkanjärjestäjillä myynnissä yhteensä 50 (matkapaketteja, jossa yöpyminen Kuhmossa, Vuokatissa tai Kajaanissa), vuonna 2019 jo 81 ja vuonna 2020 peräti 119.

Jan Badurin mukaan keskieurooppalaiset matkanjärjestäjät ovat hyödyntäneet alueen vetovoimatekijöitä ja tuotteita, jolla Wild Taigan alue profiloituu markkinoilla ja erottautuu muista matkailukohteista. Pitää myös muistaa, että Keski-Euroopan markkinat ovat hitaita mutta varmoja, mitään ei tapahdu hetkessä, vaan markkinoilla onnistuminen vaatii pitkää pinnaa, luottamuksen rakentamista sekä pitkäjänteistä yhteistyötä. Matkanjärjestäjät toivovat Suomesta laadukasta ja autenttista elämystä luonnossa, jolle Keski-Euroopassa löytyy paljon kysyntää. Tutkimuksen tulokset osoittavat selkeästi, että tässä Wild Taiga on onnistunut todella hyvin.

Jyrki Oksanen Visit Finlandista puolestaan toteaa wildlifematkailun valtakunnallisesta merkityksestä, että onnistunut eläinkatselun kaupallistaminen korostaa Suomen asemaa luontomatkakohteena, jonka seurauksena tämä säteilee matkailutuloja laajalti mm. kiertomatkailun kysynnän kasvun johdosta.

Epävarma koronatilanne kuitenkin varjostaa pian alkavaa sesonkia. Ennen pandemiaa esimerkiksi Wildlife Safaris Finlandin asiakkaista kaksi kolmasosaa saapui ulkomailta.

– Varaustilanteemme huhti-lokakuulle on erittäin hyvä – jopa useita viikkoja loppuun myytynä. Tämä johtuu paljolti siitä, että viime kesältä ulkomaiset ryhmät eivät päässeet Suomeen ja varaukset siirtyivät 1-2 vuodella, Lassi Rautiainen Wildlife Safaris Finlandilta kertoo.

Ulkomaisten asiakkaiden saapuminen näyttää kevään osalta matkustusrajoitusten vuoksi edelleen epätodennäköiseltä, mikä avaa kotimaisille matkailijoille loistavan tilaisuuden tutustua suurpetoihimme.

Ensimmäiset karhut heräävät talviuniltaan ja saapuvat kojualueille yleensä maaliskuun lopulla, viimeistään huhtikuun toisella viikolla.

Lisätietoja:

Lassi Rautiainen, Wildlife Safaris Finland, wildlifeyrittäjä, lassi.rautiainen@articmedia.fi, 0400 380 878

Jan Badur, NordicMarketing, toimitusjohtaja, jan.badur@nordicmarketing.de, +49 178 348 10 48

Jyrki Oksanen, Business Finland- Visit Finland, Director DACH & Benelux, jyrki.oksanen@businessfinland.fi, +49 1522 8677 233

Jaana Keränen, Wild Taiga, myyntipäällikkö, jaana@wildtaiga.com, 050 5920 505