Kuhmon suomalais-ugrilaisen kulttuuripääkaupungin avajaiset järjestetään 24.2.

17.2.2023

Kuhmo on suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki 2023

Ensimmäisenä Suomessa Kuhmo tuli valituksi suomalais-ugrilaiseksi kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2023. Aikaisemmin valinta on kohdistunut joko Venäjän alueelle, Viroon tai Unkariin. Idea nimenomaan suomalais-ugrilaisesta kulttuuripääkaupungeista syntyi alun perin virolaisten kulttuuriaktivistien parissa. He ajattelivat, että isot kaupungit Tallinna ja Turku olivat vuonna 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunkeja, voitaisiin vastapainoksi kehittää pieniä, mutta kulttuurisesti vahvoja paikkakuntia varten toisenlainen konsepti. Näin alkoi suomalais-ugrilaisia alueita yhdistävä, uudenlainen kulttuuripääkaupunkiohjelma, ja nyt Kuhmo on pääavaajana Suomen osalta.

Kuhmon kulttuuripääkaupungin avajaiset järjestetään osana Kuhmon Talvi -kulttuuriviikkoa

Juhlavuosi polkaistaan käyntiin vuotuisessa Kuhmon Talvi -kulttuuritapahtumassa, joka tarjoaa monipuolisen ohjelman musiikista luontokuviin. Kulttuuriviikon aloittaa Kuhmon Kamarimusiikin talvikonsertti teemalla Juuret ja siivet 19.2. Juminkeossa järjestetään kansainvälisenä äidinkielen päivänä 21.2. Janne Saarikiven luento ”Mitä kieltä puhumme vuonna 2050?”. Maailmanlaajuisestikin tunnettu yhtye Sakari Kukko & Piirpauke esiintyy Kuhmo-talon Lentua-salin lavalla 22.2.

Virallinen Kuhmon suomalais-ugrilaisen kulttuuripääkaupungin avajaistapahtuma järjestetään 24.2. kaksiosaisena toteutuksena. Koska Kuhmo on suhteellisen pohjoinen paikkakunta, haluttiin kulttuuripääkaupungin avajaisissakin arktisuutta tuoda esille järjestämällä heti alkuun ulkoilmatilaisuus. Lapset ja nuoret haluttiin ottaa erityisesti huomioon ja avajaisten ensimmäinen osa järjestetään Tuupalan puukoulun ympäristössä. Siellä esiintyy norjansaamelainen Torgeir Vassvik, ohjelmassa on lumiveistoskatselmus, kaupunginjohtaja Tytti Määtän puhe koululaisille sekä leikkimielinen hiihtokilpailu. Alueelle tehdään lyhyt hiihtolatu, jossa eri kansallisuuksia edustavat joukkueet hiihtävät näytösluonteisen viestihiihdon. Kaikille joukkueille on ilmoitettu, että käyttäisivät asuna kansallisuutta ilmaisevia asusteita, jopa kansallispukua.

Illalla Kuhmo-talossa on vielä virallinen avajaisjuhla, jossa Kuhmolle luovutetaan juhlavuoden symboli Tsirk-lintu. Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinen pitää avajaisissa juhlapuheen. Lentua-salissa on myös kulttuuriohjelmaa eri puolelta suomalais-ugrilaisia kulttuurialueita. Torgeir Vassvik nousee lavalle koko yhtyeen voimin. Tervehdyksiä kuullaan muun muassa virolaisilta, unkarilaisilta sekä kveeneiltä. Ohjelmassa on esillä myös kuhmolaista kulttuuria, musiikkia ja tanssia. Venäjän hyökkäyksen vuoksi painotus on luonnollisesti Pohjois- ja Keski-Euroopassa. Iltajuhlan yhteydessä on myös pientä näyttelytoimintaa Kuhmo-talon aulassa. Molemmat avajaistilaisuudet ovat maksuttomia, ja kaikki ovat lämpimästi tervetulleita juhlaan.

Juhlavuoden avainjärjestäjä on Runolaulu-Akatemia. Yhteistyötä tehdään myös Kuhmon kaupungin, Juminkeon, Kuhmon Kamarimusiikin sekä Kuhmo-talon kanssa. Lisää Kuhmon suomalais-ugrilaisen kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumista löytyy osoitteesta: kuhmo2023.fi

Yhteystiedot:

Maiju Okkonen Kuhmon

suomalais-ugrilaisen kulttuuripääkaupunkivuoden pääsihteeri

maiju.okkonen@runolaulu.fi

041 3107285

Pekka Huttu-Hiltunen

Runolaulu-Akatemia

phh@runolaulu.fi

040 1798600